M. A. Castrénin seura
ajankohtaista tapahtumakalenteri kulttuurimatkat jäseneksi liittyminen apurahat po-russki
etusivu > ajankohtaista

Ajankohtaista

Suomalais-ugrilainen kulttuuriyhteistyö Venäjän kanssa           Tiedote 11.7.2016

                       

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön hakumenettelyn Suomalais-ugrilainen kulttuuriyhteistyö Venäjän kanssa apurahat tulevat hakuun syksyllä 2016. Apurahat on tarkoitettu suomalaisille järjestöille ja yhteisöille. (www.minedu.fi)

 

Suomalais-ugrilainen kulttuuriyhteistyö Venäjän kanssa perustuu vastavuoroiseen kumppanuuteen ja hankeyhteistyöhön seuraavilla painopistealueilla:

 

1) suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurien ylläpito ja kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa

2) suomalais-ugrilaisten kansojen kielten ylläpito ja kehittäminen

3) kansalaisjärjestöjen tekemän suomalais-ugrilaisen kulttuurialan yhteistyön kehittäminen

 

Yhteistyöhankkeet M. A. Castrénin seuran kanssa

 

M. A. Castrénin seura jatkaa yhteistyötään Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa luomalla yhteyksiä ja edistämällä vuorovaikutusta suomalaisten ja näiden kansojen välillä, tekemällä tunnetuksi suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuria Suomessa ja muualla maailmassa sekä tukemalla niiden kulttuuripyrkimyksiä ja oman kielen käyttöä ja kehittämistä nykyaikaisen viestinnän välineeksi. Seura hakee rahoitusta hanketoimintaansa etupäässä Suomalais-ugrilainen kulttuuriyhteistyö Venäjän kanssa -hausta.

 

M. A. Castrénin seuran hallitus ottaa tänä vuonna vastaan kieleen ja kulttuuriin liittyviä hanke-ehdotuksia Venäjän suomalais-ugrilaisilta toimijoilta 30.9.2016 saakka. Esitetyt hankkeet voivat käynnistyä aikaisintaan 1.1.2017 ja päättyä viimeistään 31.12.2017.

 

Hanke-ehdotuksen tulee olla allekirjoitettu ja päivätty. Ehdotuksesta tulee käydä ilmi suunnitelma yhteistyöstä, aikataulu, rahoitussuunnitelma (omarahoitus, muu rahoitus), yhteistyökumppanit Venäjällä, ehdottajan (juridinen toimija, ei yksityishenkilö) yhteystiedot (osoite, puhelin, faksi, sähköposti).

 

Yhteistyöehdotuksen yhteenveto (liite) tulee lähettää viimeistään 30.9.2016  sähköpostitse (doc-tiedosto): marja.lappalainen(a)castren.inet.fi. Yhteistyöehdotus ja liitteet (kustannussopimukset, näytesivut yms.) tulee lähettää postitse (viimeisen palautuspäivän 30.9.2016 postileima riittää): M. A. Castrénin seura, PL 242, 00171 Helsinki, Suomi.

 

Pelkästään sähköpostitse lähetettyjä tai puutteellisia yhteistyöehdotuksia ei käsitellä.

 

M. A.Castrénin seura

www.macastren.fi

 

Lehdistötiedote                                    Julkaisuvapaa 24.10.2015 klo 17.30

M. A. Castrénin  seuran kirjallisuuspalkinto 2015

M. A. Castrénin seuran palkinto jaetaan tänä vuonna kahdeksannen kerran. Palkinnolla pyritään tuomaan esille Venäjällä asuvien suomalais-ugrilaisten (uralilaisten) kansojen kieltä ja kulttuuria.

M. A. Castrénin seura haluaa korostaa omakielisen kirjallisuuden merkitystä Venäjän kirjan vuonna 2015 kohdistamalla kirjallisuuspalkinnon Venäjän Federaatiossa 2010-luvulla suomalais-ugrilaisilla kielillä julkaistujen kaunokirjallisten alkuperäisteosten tekijöille. Palkinnot on tarkoitettu huomionosoitukseksi ja kannustukseksi kirjailijoille, jotka ovat osallistuneet kansallisen kirjallisuutensa kartuttamiseen ja kirjallisen ilmaisun kehittämiseen äidinkielellään.

Palkintokategorioita oli kolme: lasten- ja nuortenkirjallisuus, runous ja lyhytproosa.

Kilpailuun osallistui 33 kirjailijaa edustaen kahdeksaa suomalais-ugrilaista kieltä. Vaikka palkintolautakunta joutui toteamaan, että osa kilpailuun lähetetyistä ehdotuksista ei aivan täyttänyt asetettuja kriteereitä, sillä ei kuitenkaan ollut vaikeuksia löytää niitä kirjailijoita, jotka ehdottomasti ansaitsevat palkintonsa.

Kilpailussa jaetut pääpalkinnot ovat suuruudeltaan 1.000 €, tunnustuspalkinnot 300€ ja kannustuspalkinnot 100 €. Palkintolautakunta kiinnitti huomiota erityisesti luovaan, uutta hakevaan ja nuorisoa puhuttelevaan nykykirjallisuuteen.

Julkistustilaisuus pidetään Helsingin Kirjamessuilla 24.10.2015 klo 17.30 Katri Vala-lavalla. Paikalle kutsuttuina ovat pääpalkintojen saajat.

Palkinnonsaajat

Lasten- ja nuorten kirjallisuus

pääpalkinto: Lidija Semjonova, Marin tasavalta

kannustuspalkinto: Ljudmila Kožil, Hanti-Mansian autonominen piirikunta – Jugra

Runous

pääpalkinto: Bogdan Anfinogenov, Udmurtian tasavalta

tunnustuspalkinnot: Ljubov Anufrijeva, Komin tasavalta; Vasili Kozlov, Permin Komin piirikunta

kannustuspalkinto: Valentina Saburova, Karjalan tasavalta

Lyhytproosa

pääpalkinto: Oleg Uljašev, Komin tasavalta

tunnustuspalkinto: Galina Romanova, Udmurtian tasavalta

kannustuspalkinnot: Zoja Bolina, Krasnojarskin aluepiiri; Inna Irduganova, Tatarstanin tasavalta

M. A. Castrénin seura kirjamessuilla


Kuv. Messukeskus

M. A. Castrénin seura on mukana kirjamessuilla omalla osastollaan sekä kolmella tapahtumalla. M. A. Castrénin seuran kirjallisuuspalkintojen julkistustilaisuus on lauantaina 24.10. Samana päivänä Tarinalaaksossa kuullaan suomalais-ugrilaisia satuja, ja runopuulaaki UgricSlam tuo jo avajaispäivänä 22.10. lavalle suomalais-ugrilaisen maailman runoilijoita. Seura on ollut myös järjestämässä joitakin paneelikeskusteluja ja oheistapahtumia. Lisäksi seuran omalla osastolla järjestetään kirjailijahaastatteluja, kirjaesittelyjä ja muuta ohjelmaa.

Tarkempi suomalais-ugrilainen ohjelmamme päivittyy kotisivuilla www.macastren.fi  ja Facebookissa (M. A. Castrénin seura MAC).

Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi kirjamessuille!

Vapaaehtoisia tarvitaan messupäivinä seuraavasti: torstai 22.10. klo 10–18, pe 23.10. klo 10–20, la 24.10. klo 10–18 ja su 25.10. klo 10–18.

Työskentely tapahtuu seuran omalla osastolla ja on luonteeltaan asiakaspalvelua. Osastolla vierailee mm. koululaisia, jotka voivat tarvita opastusta messusuunnistustehtävissään. Tai osastolla seisova Pahvi-MAC  tarvitsee tukea kun kaikki haluavat ottaa selfien juuri sen kanssa... Työtehtäviin opastetaan paikan päällä.

Työpanosta vastaan saa pääsylipun messuille. Vapaaehtoistyöntekijäksi seuran osastolle voi ilmoittautua puhelimitse seuran toimistoon arkisin klo 9–16.

Tule mukaan – tehdään yhdessä ikimuistoiset suomalais-ugrilaiset messut!

HELSINGIN KIRJAMESSUT 22.–25.10.2015

Messukeskus, Messuaukio 1.
Avoinna to, la, su klo 10–18, pe klo 10–20
Pääsymaksut: aikuiset 16 €, lapset 7–15 v. eläkeläiset, varusmiehet ja opiskelijat 10 €, lisäksi perhe-, ryhmä-, koululais- ja kokoaikalippuja

Helsingin Kirjamessujen teemamaa on Venäjä, ja esillä on erityisesti venäläinen kirjallisuus ja kulttuuri. M. A. Castrénin seura tuo Helsingin Kirjamessuille Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuutta, mikä on seuran vahvaa osaamisaluetta.

M. A. Castrénin seura messuilla

Torstai 22.10.

klo 12.00–13.00 UgricSlam
Kullervo-sali

Suomalais-ugrilainen Poetry Slam, UgricSlam, on lavarunokilpailu, jossa on mukana Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen sekä Viron ja Suomen edustajia. UgricSlamia johdattelevat vuoden 2015 runolähettiläs Erkka Mykkänen ja kirjailija Jouni Tossavainen (Suomen Kirjailijaliitto). Pisteet antaa yleisön joukosta valittu tuomaristo.

Lauantai 24.10.

klo 15.30–16.00 Suomalais-ugrilaisten kansojen satuja
Tarinalaakson teltta

Lapsille luetaan suomalais-ugrilaisten kansojen satuja. Joukossa on niin vanhoja kansansatuja kuin uusiakin satuja ja tarinoita suomalais-ugrilaisesta maailmasta.  Lukijoina toimivat lastenkirjailija Leena Laulajainen ja FM Elina Ahola.

klo 17.30–18.00 M. A. Castrénin seuran kirjallisuuspalkinto 2015
Katri Vala -lava

M. A. Castrénin seuran palkinto jaetaan nyt kahdeksannen kerran. Palkinnot on tarkoitettu huomionosoitukseksi ja kannustukseksi kirjailijoille, jotka ovat osallistuneet kansallisen kirjallisuutensa kartuttamiseen ja kirjallisen ilmaisun kehittämiseen äidinkielellään. Palkintoja ovat jakamassa kirjailija Sofi Oksanen ja pj. Anne Helttunen. Juhlamusiikkia esittää MeNaiset.

M. A. Castrénin seuran osasto (6f75)
Suomessa ilmestyneiden suomalais-ugrilaisuuteen liitttyvien uutuuskirjojen esittelyjä ja pienimuotoisia keskusteluja on päivittäin.  M. A. Castrénin seuran ohjelma päivittyy FB-sivuille M. A. Castrénin seura MAC.

Poimintoja muusta suomalais-ugrilaisesta ohjelmasta messuilla

Suomi–Venäjä-Seuran lastentapahtuma
Lauantai 24.10.
klo 15.00–15.30 Mummot kertovat siperialaisia tarinoita lapsille
Tarinalaakson teltta

Jamalin Nenetsiasta kotoisin oleva nenetsi Anastasia Lapsui ja venäjän kielen lehtori emerita Marianna Flinckenberg-Gluschkoff kertovat nenetsi-tarinoita lapsille.

Venäjä – kirjat kertovat / Read Russia
Venäjä-teemaosastolla (6h101, 6n119) kävijöille esitellään suomalaisten kirjojen venäjännöksiä, Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin liittyviä kirjoja sekä parhaita näytteitä niin klassisesta kuin modernista aikuisten ja lasten kirjallisuudesta. Oma näyttely kootaan kirjoista, jotka on julkaistu Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen  kielillä. Karjalan, Mordvan, Marin ja Udmurtian kustantamot tuovat esille parhaat julkaisunsa. Kirjanäyttelyyn liittyy mestariluokkia ja interaktiivisia ohjelmia, joiden avulla tutustutaan kansanpeleihin ja kansantansseihin, käsityötaitoihin sekä häätapoihin ja esitellään Venäjän suomalais-ugrilaisten tasavaltojen kansallispukuja.

Helsingin Kirjamessujen koko ohjelma http://www.messukeskus.com/Sites3/Kirjamessut/Sivut/default.aspx

Sukukansapäivät 2015


Virolainen runoilija Jaan Malin eli äänirunoilija Luulur on mukana Etnoklubilla 22.10. Kuva Tallinnan runolavoilta vuodelta 2015.

ETNOKLUBI                           
torstai 22.10.2015 klo 18–23
Villi Wäinö, Kalevankatu 4, 00100 Helsinki

Vapaa pääsy!

klo 18.00 Paneelikeskustelu:
Moderaattorina Hannu Oittinen, keskustelijoina Santtu Karhu (Karjala), Jaan Malin (Viro), Sanna Immanen

klo 19.00 Musiikkia:
Kiiora-yhtye (Setomaa)
Santtu Karhu ja Fedja-setä (Karjala)

Järjestäjät: Setukaisten ystävät, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Viljandin ystävät, Viro-instituutti, Tuglas-seura, Suomi-Unkari Seura, Suomen Arvostelijain Liitto SARV, Kirjallisuuden kääntäjien ammattiosasto KAOS, Suomen PEN, Eino Leinon Seura, M. A. Castrénin seura

Viimeiset vatjalaiset?

Vatjalaiset on jo kirjattu Venäjän viralliseen katoavien kansojen luetteloon. Heitä on jäljellä 73 henkeä, joista 33 Leningradin alueella, 26 Pietarissa, 9 Virossa (vuoden 2000 laskenta). Vuonna 1848 vatjalaisia oli vielä 5100.

He asuvat Kingiseppin piirikunnassa Luzhitsyn ja Krakoljen kylissä, Rutshissa sekä Vistinossa, jossa asuu myös inkerikkoja. Alueella asuu myös 4366 suomalaista, 1380 vepsäläistä, 1345 karjalaista, 169 inkerikkoa.

Syyksi vatjalaisten häviämiseen sanotaan, että he eivät harjoita perinteistä elintapaa ja elinkeinoja, vaan ovat kaupungistuneet. Ust-Lugan suursatama hävittää loputkin alkuperäiskansojen kompaktista asutuksesta.  Leningradin alueen Alkuperäiskansojen keskuksen johtaja Olga Konjkova sanoo, että koko  20. vuosisata suuntasi kansojen assimiloimiseen ja kansallisen identiteetin mataloittamiseen. Ihmiset tietävät, että heidän sukunsa on vatjalainen, mutta ovat kadottaneet yhteyden kieleen ja kulttuuriin.

Kieltä repressoitiin – koululaisia kiellettiin puhumasta vatjaa ym. Pohjolan alkuperäiskansoilla on lain määräämiä oikeuksia elinkeinoihin ja alueisiin, mutta muilla ei.

Leningradin alueella on muutamia Leningradin alueella asuvien vähälukuisten alkuperäiskansojen etnokulttuurisen omaperäisyyden tukemisen ohjelmia, rahoitukseltaan vuonna 2014 14,5 miljoona ruplaa, vuonna 2015 ja vuodeksi 2016 suunnitteilla 15,3 milj. ruplaa.

Leningradin alueella toimii Alkuperäiskansojen keskus, Vepsario -järjestö ja Vatjalaisten ja inkerokkojen yhdistys. Neljässä alueen piirikunnassa suunnitellaan ohjelmia vähälukuisten  alkuperäiskansojen kompaktien asuinalueiden kehittämiseksi.

Kulttuurin ja kielen revitalisointi on vaikeaa, koska ihmiset eivät ole kovin kiinnostuneita juuristaan. Puuttuu kielten ja perinteitten opettajia, kulttuurilaitoksia. Ihmisten on päätettävä, että he ovat vatjalaisia tai inkerikkoja.

JUKKA MALLINEN
kääntäjä