Kevään suomalais-ugrilaiset lukupiirit

Tänä keväänä pidetään kaksi lukupiiriä huomioimalla Virolaisen kirjan 500-vuotisjuhlavuotta 2025, Viron äidinkielen päivää 14.3. ja vepsän kielen päivää 20.4.

13.3. klo 18.00 viron lukupiiri suomentaja, tietokirjailija Hannu Oittisen johdolla kirjana Sinisild/Sinisilta (IlmaPress, 2021).

9.4. klo 18.00 vepsän lukupiiri  toiminnanjohtaja Olga Zaitsevan (Juminkeko) johdolla kirjana Virantanaz - vepsän eepos suomeksi ja vepsäksi (Juminkeko, 2012).

Lukupiiri on maksuton ja kaikille avoin vapaamuotoinen ja mukava hetki hyvässä seurassa hyvän kirjallisuuden parissa, luonnollisesti pienen tarjoilun lomassa! Osallistuminen ei edellytä kirjan lukemista, voi tulla myös kuuntelemaan tai keskustelemaan.

Reijo Roos ja Mari-Liis Roos: Sinisild/Sinisilta. Runot ovat suomentaneet Merja Aho, Raija Hämäläinen, Anna Kyrö, Hanna Pippuri, Juhani Salokannel, Annamari Typpö ja Hannu Oittinen. ISBN 987-9949-7400-3-1. IlmaPress, 2021.

Sinisild/Sinisilta on viron- ja suomenkielinen runokokoelma, joka kertoo tunnettujen virolais-kirjailijoiden Suomi-kokemuksista ja -muistoista. Runokokoelma jatkaa pitkin Lydia Koidulan ikuiseksi lanseeraamaa Suomen siltaa ollen yksi kiintopiste Viron ja Suomen yhteisellä runokentällä. Kirjan on koostanut Tallinnassa asuva runoilija Reijo Roos ja  toimittanut Mari-Liis Roos.

Kirjan runoilijat ovat Kai Aareleid, Eda Ahi, Veiko Belials, Maimu Berg, Contra, Adam Cullen, Heidi Iivari, Mihkel Kaevats, Kädi Kallau, Jan Kaus, Mika Keränen, (:)kivisildnik, Veronika Kivisilla, Lydia Koidula, Asko Künnap, Eeva Park, Jürgen Rooste, Karl Martin Sinijärv, Triin Soomets, Triin Tasuja, Elo Viiding ja Kauksi Ülle.

Kirjaa on saatavissa jo etukäteen  M. A. Castrénin seurasta 5 €:n hintaan.

Nina Zaitseva: Virantanaz - vepsän eepos suomeksi ja vepsäksi. Vepsästä suomentaneet Olga Zaitseva ja Markku Nieminen. ISBN/ISSN 978-952-5385-75-5. Juminkeko, 2012.

Vepsäläisten myyttien, legendojen, satujen, laulujen, itkuvirsien sekä eeppisen ja lyyrisen runouden pohjalta luotu Viratanazissa kuuluu Vepsän kansan historia ja ikiaikainen yhteys luontoon. Vepsän kielen katsotaan olevan lähinnä ns. kantasuomea, ja suomalainenkin voi paikoitellen ymmärtää vepsää.

Kielitieteilijä, runoilija, filol. tri Nina Zaitseva kirjoittaa vepsäksi ja tekee käännöksiä. Häneltä on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa ja vepsäläinen eepos Virantanaz. Nina Zaitseva on luonut vepsän kielen oppikirjoja kouluja ja korkeakouluja varten, toimittanut vepsänkielisiä kirjoja ja kääntänyt vepsäksi mm. Kalevalan.

Vepsä kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan. Vepsän kieltä äidinkielenään puhuvia on vuoden 2021 väestölaskennan mukaan noin 1100 kun vielä vuonna 1989 heitä laskettiin olevan noin 6200. Vepsän kieli luetaan uhanalaisiin kieliin.

Eeposta ja muutakin vepsänkielistä kirjallisuutta saatavilla lukupiirissä ja etukäteen: www.juminkeko.fi/verkkokauppa/