M. A. Castrén

Matias Aleksanteri Castrén (1813–1852) tunnetaan uralilaisten kielten tutkimuksen, etnografian ja kenttätyömatkojen uranuurtajana.

Castrénin Luoteis-, Länsi- ja Etelä-Siperiaan painottuneiden tutkimusmatkojen keskeisenä tavoitteena oli ajan hengen mukaisesti osoittaa suomalaisten alkuperä. Retkillään hän keräsi aineistoa yli kymmenestä uralilaiseen ja muihin kielikuntiin kuuluvasta kielestä ja niiden puhujista.

1800-luvun puolivälissä Castrén nimitettiin Helsingin yliopistoon perustettuun suomen kielen professorin virkaan sen ensimmäiseksi haltijaksi.

Tutkimus- ja opetusala oli niin laaja, että nykyään suuren osan kansallisista tieteistä (kieli- ja perinnetieteet) voidaan katsoa saaneensa alkunsa Suomessa Castrénin aikana ja pitää Castrénia uranuurtajanaan. Castrénin tutkimusten tulokset julkaistiin pian hänen kuolemansa jälkeen 12-osaisena niteenä Nordische Reisen und Forschungen von Dr. M. Alexander Castrén (1853–1862).

– s. 2.12.1813 Tervolassa
– 1830 ylioppilas (Oulu)
– 1836 filosofian kandidaatin tutkinto (Helsingin yliopisto)
– 1838 tutkimusmatka Lappiin piirilääkäri C. R. Ehrströmin johdolla
– 1839 tutkimusmatka Suomen ja Venäjän Karjalaan
- 1841–42 tutkimusmatka Suomen, Norjan ja Venäjän Lappiin ja Venäjän Karjalaan yhdessä Elias Lönnrotin kanssa
– 1842–44 Pietarin tiedeakatemian Siperian-tutkimusmatka
– 1844 filosofian tohtorin tutkinto (Helsingin yliopisto)
– 1845–49 tutkimusmatka Kazanin kautta Siperiaan samojedien pariin, myös Kiinan puolelle
– 1850 avioitui Natalia Tengströmin (1830–81) kanssa
– 1851 Helsingin yliopiston suomen kielen professuuri (viran ensimmäinen haltija)
– k. 7.5.1852 Helsingissä

Lähdekirjallisuutta

Arjatsalo Arvi: Siperian kutsu. Kertomus M. A. Castrénin kahdesta tutkimusmatkasta. Otava 1991.
Castrén M. A.: Tutkimusmatkoilla pohjolassa. Matias Aleksanteri Castrénin matkakertomuksista suomentanut ja johdannon kirjoittanut Aulis J. Joki. WSOY 1967.
Estlander B: Mathias Aleksanteri Castrén: hänen matkansa ja tutkimuksensa. Otava 1929.
Janhunen Juha: Siperia Suomen tieteessä. Teoksessa Löytönen Markku (toim.): Matka-arkku. Suomalaisia tutkimusmatkailijoita. Sivut 138–148. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 502. Helsinki 1989.
Kallio Pauli & Otsamo Pentti: M. A. Castrén ja Siperian kielioppi. Otava 2008.
Nojonen Uolevi: Matkatoverit. M. A. Castrénin matkassa. Kirjayhtymä 1979.
M. A. Castrén. Elämä ja matkustukset, nuorisolle kerrotut. Ynnä kolme piirustusta A. Edelfeltistä sekä kartta. O. W. Edlundin kustantama. Helsinki 1878. Manuscripta Castreniana -julkaisusarja. Suomalais-Ugrilainen Seura 2017- Schiefner Anton (toim.): Nordische Reisen und Forschungen von Dr. M. Alexander Castrén (12). 1853–62.
Tallgren A. M: Mathias Aleksanteri Castrén. Kansanvalistusseuran Elämäkertoja 18. 1913.

Castrén-suku ry

Sukuyhdistys Castrén-suku r.y. on perustettu Helsingissä marraskuun 2. päivänä 1946. Sen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää suvun jäsenten yhteenkuuluvaisuudentunnetta, vaalia suvun perinteitä sekä mahdollisuuksiensa mukaan tarvittaessa avustaa suvun jäseniä.

Matias Aleksanteri Castrén kuuluu suvun kolmanteen sukuhaaraan. Hänen isänsä oli Rovaniemen kirkkoherra Kristian Castrén (1779–1825) ja äitinsä Susanna Sofia o.s. Fellman (1785–1848). Castrénin poika Robert Castrén (1851–1883) sai niinikään pojan Gunnarin (1878–1959), jolla puolestaan oli kaksi tytärtä, Sara (1912–1992) ja Martina (s. 1920–2014). Matias Aleksanteri Castrénin sukulinja jatkuu edelleen.